Kirja alkaa siitä kun 12-vuotias Maimon jää orvoksi demonin tapettua hänen vanhempansa. Maimunin äitihahmoksi ryhtyy sydämellinen parantaja-akka Elbeth. Seikkailu saa kunnon alkusysäyksen vasta, kun ilkeä demoni palaa kuvioihin ja tappaa Elbethin.Onneksi ritarillinen Perrault tulee kuvioihin ja pelastaa Maimonin Asbeel-demonin kynsistä. Yhdessä he pakenevat hirviötä hevosella mahdollisimman kauas ratsastaen.
Alkaa monen päivän mittainen pakeneminen, eikä siinnä kaikki, nimittäin Maimon saa salaperäisen lumotun kiven Perrautilta ja tutustutaan kirjassa myös yöhaltija Drizzt Do Urdeniin, joka on seikkaillut Salvatoren aiemmissa, aikuisille tarkoitetuissa kirjoissa.
Päähenkilö Maimon on ketterä ja erittäin taitava miekkailija. Hän omistaa Perrautilta saamansa hopeatikarin, joka kasvaa tarvittaessa yhden käden pistomiekaksi.
Perrault on urhoollinen keski-ikäinen mies, joka omistaa taikarepun ja hevosen nimeltä Usva.
Demoni-Asbeel on punainen, liskomainen otus, joka haluaa Maimonin kiven itselleen. Asbeel pystyy kaiken näköisiin ihmetaikoihin esim. toisen pään sisällä puhumiseen, kasvattamaan siivet selkäänsä.. jne..
Jo se tekee hänestä demonin, ei vain pelkkä ulkomuoto.
Drizzt Do Urden on salaperäinen ja erittäin kiehtova mustahaltia, joka pystyy piiloutumaan yön varjoihin.
Hän omistaa myös kaksi terävää miekkaa ja taisteluun sekä ratsastukseen soveltuvan ylisuuren leopardin.
Maimonin suhde Perraultiin on ihastuttava isäpoika-suhde. Perrault ei edes kerro kaikkea Maimonille suojellakseen häntä.
Lempihahmoni kirjassa oli Drizzt, koska samaistuin häneen jo Forgotten Realmsin edellisissä kirjoissa.
Tapahtumapaikka sijoittui Forgotten Realmsille ominaiseen fantasiamaailmaan.
Taistelukohdat olivat kirjassa erittäin sekavia, niistä ei oikein saanut kunnolla selvää. En niinkään pidä näistä Salvatoren kirjoittamista nuortenkirjoista.. Ne jäävät minun makuuni liian pinnallisiksi ja tyhjiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti