Arto Paasilinna - Rietas Rukousmylly

Keksijä Kalle Homanen saa idean kehitellä monikielisen ja huipputeknologialla varustetun rukousmyllyn. Vehkeen markkinointipäälliköksi hän pestaa parhaan kaverinsa Lauri Lonkosen. Lauri on entinen kehityspäällikkö, joka itsekin oli vasta joutunut turvautumaan rukouksiin vesihädässä oltuaan.
Kaverukset lähtevät myymään myllyä Aasiaan saakka. Tiibetissä he kohtaavat lumimiehen ja Intiassa myllyä esitellään myös itselleen dalai-lamalle.

Keskeisiä henkilöitä Kallen ja Laurin lisäksi olivat lumimies Tsu, dalai-lama, Kallen ja Laurin vaimot Anja ja Irma.

Kalle ja Lauri ovat olleet parhaita kavereita jo armeija-ajoista asti. Heidän vaimonsakin ovat hyviä ystäviä keskenään. Anja ja Irma usein seurasivat miehiensä touhuja päivitellen vierestä.

Teoksen teemana on aika vahvasti uskonto, mutta myös toveruus. Uskontoa kuvattiin huumorin keinoin, ei onneksi saarnaamalla. Kristinusko ei pyrkinyt yllätyksekseni olemaan kirjassa merkittävin asia, vaan kaverusten omakeksimä uskonto, maailmankaikkeuden palvominen.
Pisti kyllä miettimään, mahtaakohan kirjailija itsekin olla ateisti, niin kuin toinen opuksen päähenkilöistä.

Paasilinnan huumori kirjoissa on yleensä hauskoja sattumuksia. Ne kyllä tosiaan piristävät jokaisen kirjan tarinankulkua, mutta en sanoisi sitä niinkään huumoriksi. Mielikuvitusta kyllä kirjailijalta löytyy.

Rietas rukousmylly ei ollut kyllä teoksena mitenkään sykähdyttävä, hauskakaan se ei ollut.
Kirjasta löytyi välillä hyvinkin älyttömiä juttuja. Paasilinnan tarinankerrontakyvyt ovat oivat, mutta hän ei ehkä ole kuitenkaan kirjailija minun makuuni.

Veijo Meri - Manillaköysi

Sotamies-Joose löytää manillaköyden huoltotieltä. Hän päättää viedä sen seuraavien lomien aikana vaimolleen pyykkinaruksi kotiin. Ongelmana on, että rintamalta ei saisi viedä mitään armeijan omaisuutta. Se tulkittaisiin varastamiseksi ja jos siitä sattuisi kärähtämään, ei hyvää seuraisi.
Niimpä Joose päättääkin olla ovela ja kierityttää köyden sotakavereidensa avustuksella vartalonsa ympärille vaatteiden alle.
Lomien aika lähestyy ja lomalaiset pakkautuvat junaan, Joose mukaan lukien. Junassa miehet sitten kertoilevat toisilleen ajan kuluksi mitä ihmeellisimpiä kertomuksia, yllättäen sotaan liittyen. Pelaavatpa he myös porukalla korttia.
Manillaköysi aiheuttaa Joose-paralle vaikeita hengitysvaikeuksia ja ahdistusta.

Päähenkilö Joose on perheellinen mies. Hän on maanviljelijä, joka on joutunut lähtemään rintamalle sotaan Suomea puolustaakseen.

Toinen ns. päähenkilöistä oli hullu vääpeli, joka esiintyy kirjassa pitkässä tarinaosuudessa. Häntä pidetään erikoisena miehenä, mutta taitavana sodankävijänä ja opettajana.

Mielestäni tapahtumat kirjassa olivat kummallisia. Junassa esim. kerrotaan erittäin naturalistinen kertomus siitä, miten siat söivät taistelutantereelle mätänemään jätettyjä ruumiita.

Teoksen rakenne oli outo. Tapahtumissa hypittiin sinne tänne, välillä oli kerrontaosuuksia ja välillä katsottiin sivullisten erikoisia tapahtumia kertojan näkökulmasta.

Kirjailija Veijo Meri antaa teoksessaan sodasta hullun ja joksenkin humoristisen vaikutelman. Köysi Joonan ympärillä ilmiselvästi kuvastaa sotaa. Miten Joose kantoi ympärillään köyttä eli "sodan tapahtumia" ja miten hän kärsi sen köyden takia.

Kirja oli mielestäni sekava, mutta ajoittan ihan hauskaakin luettavaa. Tunsin kuitenkin kirjan loppuun luettuani, etten saanut siitä juuri mitään irti. Teos taitaa olla nuorille hyvin haastava..