Keksijä Kalle Homanen saa idean kehitellä monikielisen ja huipputeknologialla varustetun rukousmyllyn. Vehkeen markkinointipäälliköksi hän pestaa parhaan kaverinsa Lauri Lonkosen. Lauri on entinen kehityspäällikkö, joka itsekin oli vasta joutunut turvautumaan rukouksiin vesihädässä oltuaan.Kaverukset lähtevät myymään myllyä Aasiaan saakka. Tiibetissä he kohtaavat lumimiehen ja Intiassa myllyä esitellään myös itselleen dalai-lamalle.
Keskeisiä henkilöitä Kallen ja Laurin lisäksi olivat lumimies Tsu, dalai-lama, Kallen ja Laurin vaimot Anja ja Irma.
Kalle ja Lauri ovat olleet parhaita kavereita jo armeija-ajoista asti. Heidän vaimonsakin ovat hyviä ystäviä keskenään. Anja ja Irma usein seurasivat miehiensä touhuja päivitellen vierestä.
Teoksen teemana on aika vahvasti uskonto, mutta myös toveruus. Uskontoa kuvattiin huumorin keinoin, ei onneksi saarnaamalla. Kristinusko ei pyrkinyt yllätyksekseni olemaan kirjassa merkittävin asia, vaan kaverusten omakeksimä uskonto, maailmankaikkeuden palvominen.
Pisti kyllä miettimään, mahtaakohan kirjailija itsekin olla ateisti, niin kuin toinen opuksen päähenkilöistä.
Paasilinnan huumori kirjoissa on yleensä hauskoja sattumuksia. Ne kyllä tosiaan piristävät jokaisen kirjan tarinankulkua, mutta en sanoisi sitä niinkään huumoriksi. Mielikuvitusta kyllä kirjailijalta löytyy.
Rietas rukousmylly ei ollut kyllä teoksena mitenkään sykähdyttävä, hauskakaan se ei ollut.
Kirjasta löytyi välillä hyvinkin älyttömiä juttuja. Paasilinnan tarinankerrontakyvyt ovat oivat, mutta hän ei ehkä ole kuitenkaan kirjailija minun makuuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti